Revontulien kuvaaminen, vinkit ja kameran asetukset

Revontulien kuvaaminen onnistuu hyvissä olosuhteissa jopa kännykän kameralla, eli lähinnä niinä öinä kun tulet ovat todella kirkkaat ja ympäristö pimeä. Mutta mikäli omistaa kameran, saa sillä esiin myös ne hieman hailakammat revontulet eli ne, jotka ihmissilmä heikosti havaitsee. Näitä hailakoita revontulia pääsee kuvaamaan myös eteläisemmässä Suomessa, kunhan muistaa muutamat vinkit kameran asetuksista. Niitä muuten kannattaa harjoitella jo kotona, sillä yöllä pakkasessa ei sormet kohmeessa ole kovin helppo lähteä asetuksia enää kokeilemaan! Olen viime vuosien aikana saanut monia hyviä aloittelijan vinkkejä Rayannilta – ja tarpeeksi yksinkertaisia, että niitä jaksan ja muistan noudattaa! En nimittäin ole maailman kärsivällisin mitä valokuvaukseen(kaan) tulee, tämän vuoksi ehkä mieluiten otankin kuvia sellaisista pysyvistä asioista kuten maisemista, en taivaalla epäsäännöllisesti säntäilevistä kuvioista…

Lisäksi ne revontulet, joita täällä etelässä olen onnistunut näkemään, ovat aina niitä hailakoita versioita, eli olen tähän koonnut juuri niihin liittyvän kuvauksen vinkit – käy tsekkaamassa Rayannin sivuilta lisää, siellä on paljon ohjeita mm. revontulikuvaukseen kaluston valinnasta lähtien.

Revontulien kuvaaminen, yleisiä vinkkejä

Opettele kameran säädöt kotona valmiiksi. Mulle aina tuottaa ongelmia muistaa, missä olosuhteissa piti mitäkin säätöjä tehdä, niinpä olen tavaksi ottanutkin käydä säädöt läpi kun jotain valmistaudun kuvaamaan. Eli laitan jonkinlaiset oletussäädöt kelin, valoisuuden ja kuvauskohteen mukaan kameraan valmiiksi, kun valmistaudun lähtemään esimerkiksi lintuja kuvaamaan. Eipä tarvitse sitten enää niitä arpoa tilanteen yllättäen tullessa kohdalle.
Kolmijalka. Revontulien kuvaamiseen jonkinlainen tuki on melko ehdoton, sillä pitkä valotusaika tarkoittaa sitä, että käsivaralla kamera jonkin verran aina liikkuu ja kuvista tulee suttuisia.
Itselaukaisin. Tätä mulla ei ole ja se harmittaa. Sillä vaikka kamera on tuettu, tulee siihen aina vähäistä liikettä kun menet laukaisinta painamaan. Itselaukaisimella tästä ongelmasta selviäisi.
Sijainti. Tähän kannattaa kiinnittää huomiota kun suunnittelet revontulien kuvaamista. Varsinkin täällä etelässä kannattaa valita mahdollisimman syrjäinen ja eristyksissä oleva paikka, jossa näkymä kohti pohjoista on mahdollisimman avoin. Esimerkiksi järvenranta tai pelto voisi olla tällainen. Ihanteellisinta olisi, ettei 10-15 kilometrin säteellä kuvaussuunnassa olisi kaupunkeja, sillä kamera tallentaa valosaasteen aivan varmasti kuviin.

Valotusaika eli shutter speed

Valotus- eli suljinaika kertoo sen, kuinka kauan kameran suljin on valotuksen aikana auki. Mitä kauemmin suljin avoinna on, sitä enemmän kennolle valoa pääsee. Tässä on myös nyt se ongelma, joka ilman kolmijalkaa syntyy: revontulikuvauksessa valotusaika täytyy olla melko pitkä eli suljin pidetään auki verrattaen kauan – niimpä kamera on herkempi tärähdyksille tuona aikana. Näissä kuvissa valotusaika on ollut 8 – 15 sekuntia. Mikäli kyseessä olisi todella voimakkaat revontulet joita vaikkapa Lapissa näkee, riittäisi suljinajaksi jopa 0,5 – 5 sekuntia.

Rayann Elzein: I usually have 3 ranges of shutter speeds for my Aurora pictures, assuming 1600-2500 ISO and f/2.8-3.5:

Faint Auroras (barely visible with the naked eye): 10 to 20 seconds
“Average” Auroras (visible most nights north of the Arctic Circle): 5 to 10 seconds
Bright Auroras (usually also very fast): 0.5 to 5 seconds.

ISO-asetukset

ISO tarkoittaa digikameroissa sitä herkkyyttä, millä kameran kenno reagoi valoon. Eli mitä korkeampi luku, sitä enemmän valoa kennolle tulee. Ja koska revontulien kuvaaminen tapahtuu öisin siinä tarvitaan kaikki mahdollinen valo, eli ISO on oltava suuri.

Tässä kamera tosin vaikuttaa paljon, eli aivan peruskameralla (kuten oma Olympukseni) ei ISOa kannata lähteä nostamaan oikeastaan yli 1600, sillä tämän jälkeen kuvat saattavat olla rakeisia. Tässä jälleen Rayannilta asiasta:

1600 ISO for compact and system cameras. These cameras have a smaller sensor, which tends to produce grainy pictures above this setting.
1600 ISO – 3200 ISO for APS-C reflex cameras. Their sensor is larger than the above mentioned cameras, but still tend to produce noise. The older your camera, the lower the maximum ISO value.
3200 ISO (or more) for the most recent full-frame reflex cameras.

Aukko eli aperture

Aukko eli aperture on se f-juttu mikä kameran säädöistä löytyy. Tämä on mulle aina jotenkin hankala muistaa, sillä tässä hassusti mitä pienempi on f-luku sitä suurempi on aukko. Aukko vaikuttaa siihen, miten iso osa kuvasta on terävää, eli jos f-luku on pieni, on kuvassa se kohde terävä mutta tausta sumea – tämä siis on hyvä esimerkiksi ihmistä kuvatessa. Sitten taas kun f-luku on suuri, on isompi alue terävä – tämä taas on hyvä esimerkiksi maisemia kuvatessa.

Revontulia kuvatessa, toisin kun oma järkeni aina sanoisi, f-luku pidetään aina pienenä, sillä suurella aukolla (pienellä f-luvulla) kuvaan tulee paljon valoa – ja sitä me taas tarvitaan koska on pimeää. Eli pääsääntöisesti f-luku laitetaan revontulia kuvatessa niin pienelle kuin mahdollista, näissä kuvissa se on ollut 2.8.

Rayann Elzein: Until recently, I was taking all my photos with a f/2.8 lens, which was my fastest available lens. In the winter 2017-2018, I started using the magnificent Sigma 14mm f/1.8 ART lens. With a f/1.8 aperture, my lens is now 1 1/3 stop faster, so it captures more than twice as much light as my previous one.

Nämä kaikki on kuvattu syyskuisena iltana Canonilla ja 16-35 mm linssillä Lahdessa seuraavin asetuksin:
ISO: 2500
Valotusaika: 8-15 sec
Aukko: f/2.8

Revontulien kuvaaminen: jälkikäsittely

Kuten muutkin kuvat, myös nämä kannattaa ehdottomasti kuvata RAW-versiona. Itselläni kamera tallentaa kuvat sekä RAW että JPEG-muodossa, joten voin käyttää sieltä tarvittaessa molempia. RAW tuo kuvaukseen sen edun, että sillä saa esiin asioita joita muistikortille on tallentunut vaikkei niitä kuvatessa edes näkisi, eikä RAW-muodossa kuvatessa tarvitse kuvaushetkellä huolehtia niin paljoa valkotasapainosta, sen kun pystyy jälkikäteen säätämään kohdilleen. Itse käytän aina kuvien käsittelyyn Adobe Lightroom-ohjelmaa, sekä tietokoneella että puhelimella. Lightroom on nopea ja helppokäyttöinen ja sillä saa kätevästi muokattua isonkin määrän kuvia.

Näistä postauksen kuvista on kaikista jouduttu poistamaan valosaastetta, sillä Lahden valot hehkuvat häiritsevästi lähes kaikissa kuvauspaikoissa. Kuvien terävyyttä ja valkotasapainoa on myös säädetty, sillä kuvat harvoin suoraan kamerasta otetut näyttävät siltä, miltä tilanteet ovat näyttäneet luonnossa. Revontulien kuvaamisessa on myös hyvä muistaa, että vaikka et omin silmin juuri mitään taivaalla erottaisi, saattaa kuvista löytyä upeitakin värejä, ne vain ovat olleet ihmissilmälle huonosti erottuvia. Eli aina kannattaa kuvata ja katsoa sitten jälkikäteen, mitä ruudulle onkaan tallentunut!

Rayann Elzein: As we noted earlier, higher ISO settings often lead to grainy photos. In other terms, digital noise appears. Most recent cameras have a “long exposure noise reduction” option. I turn this option off and use noise reduction in post-processing software. I find that this allows to preserve much more detail in the photos. The software lets you really fine-tune the settings, while when done within the cameras it is mostly “on” or “off” with nothing in between.

Tämän postauksen kuvat ovat siis kaikki Lahdessa Rayann Elzein Photographyn kuvaamia minä olin vain oppilaana mukana. Aika komeita syyskuun eteläisen Suomen revontuliksi, eikö vain? Tykkään myös tuosta järven antamasta heijastuksesta.

Toivottavasti sait tästä joitan vinkkejä revontulien kuvaamiseen, tänä syksynä on jo useamman kerran täällä etelässäkin niitä näkynyt. Kannattaa siis olla valmiina ja liittyä vaikka Facebookissa Revontulikyttääjät-ryhmään, sieltä saa hyvin vinkkejä milloin ja missä taivaalle kannattaa katsella! Tosin, jos jotain olen tässä vuosien mittaan oppinut on se, ettei mihinkään sovellukseen kannata sokeasti luottaa. Ainoa keino on ottaa kamera, pukeutua lämpimästi ja mennä ulos. Ja toivoa parasta!

Seuraa meitä Instagramissa:

Karoliina / @bonjourpositivity